eetu ja emi; ottakee tää kuva t ylpee valokuvaaja

nii siis eetun pyynnöstä. ei mulla muuta. party hard people.

kei ja kumppanit

soittakee yllä olevaa makeeta biisiä ja kattokaa tätä gifiä. some awesome shit i must say eiku. ollaa pippininkaa villejä poikia ja tykätään syyä ruokaa. meillon kova meno ollu ja ajettii ylinopeutta mäkkäriin kera vanhan toverin mimin. oli kiva nähä sitäki ku ei ollu nähny nii sataa vuoteen. mäkkärissä vähä pirtelöä nassuun ja matka jatkuu. 'minua pelottaa vähän, saanko tulla veneeseenne?' 'tietenkin jos olet hiljaa' me katottiin carrie ja gotta admit että se on hämmentävä.

muuten ollaan popitettu mitä mahtavimpii biisejä ja tanssittu ympäri pihaa. se on ihan ok kun on hobitti ja kun maha hölskyy askelten tahdissa. tuo lisää tunnelmaa suoritukseen. huhhu. anteeks tää on sekavaa tekstiä mutta se johtuu siitä että pippin saa mut sekasin. toivottavasti teillä on vitun makee perjantai, meilä ainaskii on.

she is everywhere i go, everyone i see

kaikenkaikkiaan meilä oli kivaa ja me naurettiin mutta ny mulle on haikee olo. tahon emmin takasi tähä vieree, sitä on kiva halailla ja mä pidän siitä miten se tuhisee kun se nukkuu. kai se mitä mä tahon sanoa on se että emmissä on kaikkia niitä pieniä asioita jotka tekee ihmisestä ihanan ja mielenkiintosen ja ainutlaatusen ja mua surettaa luopua kaikista niistä asioista taas ensikertaan asti ku tavataan. välimatkat on sieltä jostain helvetin syvältä.

me katottiin leffoja ja mä nukahdin ja sätkin ja inisin ja kysyin että tuleeko kale munkaa uimaan. ainiin, tulihan sitä motattua emmiä turpaankin. pakko rakastaa näitä kaikkii asioita mitä teen unissani. oli surullista saattaa emmi junalle ja ku mä kävelin sille laiturille mistä n-junat lähtee keravalle päin niin mä itkin. onneks kale tuli meille koko tän häsläyksen jälkeen, en halunnu olla yksin. just wanna say i miss u already emmi.

LLAMA IS IN DA HOUSE

saanko seota? kiitos. ÄFOAKFOAEJGOAEKPOGAJHGOSJHOA EMMI ON TÄÄLÄ EMMI ON TÄÄLÄ EMMI ON TÄÄLÄ!!!! emmi ei oo ollu täälä elokuun jälkee ja nyt se on taas! laama on palannut kaupunkiin. me ei olla tehty oikee mitää paitsi nukuttu mutta ei se mitää koska emmi on kewl. emmi on nii söpö kattokaa sitä eikö ookkin ♥ paw mun kaverit on söpöjä.

mulla on nii kivaa vaikka eilen yöllä olinki nii äkäne ja vihanee. mutta ei siitä sitte sen enempää. musta vaa tuntuu että jotkut ihmiset vois kadota tän maan päältä eikä kukaan jäisi kaipaamaan. en mä tiiä onko se ilkeesti ajateltu mutta ei mua kyllä toisaalta kiinnostakaan koska multa ei heru sympatiaa tietynlaisille ihmisille. nojoo, mutta tänää me mennää emminkaa kalelle kattomaa kaikki lotrit (jälleen) ja meilä tulee olemaa kivaa. tulee sinne toki muitaki ihmisiä, mutta äöäöäöä oon aivan liian hienoissa tunnelmissa kirjottaakseni nyt, palaillaan huomenissa! 

by rights we shouldn't even be here

olin tänään korsossa ja sain inkalta muistitikun missä oli kuvia meijän eräästä lotr-maraton yrityksestä joulukuun lopulta. musta nää kuvat oli niin kivoja että aattelin julkasta pari, vaikka ite tapahtumasta onki menny jo sen kaks kuukautta. musta oli nii piristävää kattella näitä kuvia, toi oli kiva ilta/yö tai mitä tahansa ja niin. oon vahvasti sitä mieltä että minä ja inka taijetaan olla molemmat sukua rotille. tai ehkä vesirotille jopa. tää oli ny vähä erilainen postaus ku multa yleesä tulee, mutta aattelin että kiva näyttää vähä niitäki ihmisii kenenkaa mä suurimman osan ajastani täällä vietän. ps kale älä sitte inise su kuvasta, oot suloi, vaikkaki vähä epätyytyväine.

so i've been sleeping with this silence in my mind

mulla oli tänään musakoe ja mä soitin jotain kummallista rumpua jonka nimeä mä en muista. enhän mä mitään osaa, kunhan vaan jotain heitin. mä stressasin sitä niin paljon ja iha turhaan. mulla on tapana hermostuu asioitten takii. ja sitten kun mä hermostun niin mä alan tekemään asioita joita mä en taho tehä. kyllä mä senkin saan ajankanssa hallintaan, se nyt vaan on vielä vähän vaiheessa. mä oon hymyilly nyt aika paljon, kerranki on ihan oikeeta syytä.

mulla alkaa uus jakso huomenna. ootan pyskologiaa, se kuulostaa mielenkiintoselta. mutta musta tuntuu että se voi olla mulle myös tosi ahistava aine. en mä tiedä, musta vaan tuntuu. ihmisen pää on kuitenkin aika monimutkanen. niin etten mä ehkä edes tahdo tietää miten sen psykologisesti toimii. mulla on ikävä kesää. ja emmiä. ja emiä. ja kaleakin, vaikka mä näin sen hetki sitten. ei se kyllä tarkota ettei mulla vois olla sitä ikävä, on mulla siltikin.

did it hurt when you fell from heaven?

mäpä näin kikkaa. ja oon siitä enemmän ku innoissani. siitä oli nii pitkä aika ku me viimeks nähtii etten viiti ees miettiä oikeesti. kikka on ihana ja meilä oli kivaa vaikka olinki siellä kauheen vähäsen aikaa! me lagattiin, käytii kaupassa ja kierrettii nurmijärven kirkonkylän keskusta ja sitte me syötiin ja katottiin leffaa. ja me nukuttii tosi paljon, haha. kikka on söpö ja mä sain sen tarrakuvan ja oon onnellinen siitä! kivointa oli huomata että ton matkan täältä korsosta nurmijärvelle vois hyvin kulkee skopallakin, joten mopokelejä odotellessa tässä nyt sitten! niin joo ja mä suosittelen kattelemaa kikan blogin, jonne pääsee tästä, koska kikka on just sellanen ihana ja pirtee ja sulonen persoona jonkalaine kaikkien pitäis tuntea! se vaa hymyilee koko aika ja on hassu ja siks mä tykkään siitä nii paljon. ♥

mä suuntaan nurmijärvelle

jossen oo vielä jossain vaiheessa tässä selittänyt niin tosiaan, oon lähössä nyt pe-la yöks nurmijärvelle kikan luokse. oon niin innoissani ja paa ja odotan sitä että iskä kurvaa pihaan jotta pääsisin lähtee liikkeelle. muttaku se jumittaa töissä ja koska se jumittaa töissä niin mä puolestani jumitan himassa ja siitähän mä en pidä. mutta eiköhän tästä suhteellisen pian saada lähdettyä liikkeelle. toivottavasti ainakin. eli see you sometime taas, huomenna mä jo palailen. ja se on harmi. musta tuntuu että kotona mun elämä on vaan samaa kaavaa toistavaa ja tylsää. kavereilla on mukavampaa kun ei oo sitä täysin samaa jokapäivästä rutiinia. mitähän mä taas unohduin höpöttämään.

you and me through everything

vierailin siis tän viikonlopun kiiminki hoodseilla ja jos totta puhutaan nii eihä mua ois kiinnostanu tulla takasin ollenkaan. ku mä istuin siinä junan penkillä ja olin takasi kohti korsoa ja kyyneleet tippu poskille ni mietin että miks tän pitää olla nii hankalaa. miks pitää asuu nii kaukana ja miks pitää olla nii kalliit liput ja miks pitää nähä nii harvoin ja miks miks miks. se on nii kamalan julmaa ettei vaa tajuu miksi.

mutta ny sitte ilosempii asioihi, meilä oli iha sairaan kivaa! käytii pelaamassa megazonee, sitä missä mennää pimeessä huoneessa ja jokasella joukkueella on omat tukikohat ja ammutaa laseraseilla. se oli siistii vaikka vähä pelottiki aluks mennä sinne. kaatuiltii oulun keskustassa, kuvattiin, hengattiin apsilla eeliksen ja elijaksen kaa, käytii morjestaa heidiä ynnä muuta. ja tuolla oli_oikeesti_lunta! täälä ei ookkaa sitte yhtää. vähä masentavaa tulla takasi vantaalle ku täälä on nii pimeetä verrattuna tonne. sitä vaa että tahon takasin nyt heti. 

tell me everyday i get to wake up to that smile

 oon vahvasti sitä mieltä että mun pitäs jättää nää yöpostaukset ihan kokonaan pois koska useimmiten näissä ei oo yhtään mitään järkeä. vaan tällä kertaapa on! vaikka näppäimet hyppiikin silmille ja yrittää tehä mun kirjottamisesta mahotonta tai ainakin mahollisimman vaikeeta.

tänää (jos siis tää lasketaan tiistaiks) on kaks päivää ja sitte on perjantai. perjantai on mulle ja yhelle toiselle erityinen päivä. sinä aamuna mä lähen kello kymmenen aikaan tikkurilan juna-asemalta ouluu kohti. ja oulun juna-asemalla mä saan halata emmiä. mä en oo saanu halata sitä neljään kuukauteen. neljä kuukautta on 1/3 vuodesta ja musta tuntuu pahalta ajatella etten oo sinäaikana voinu halata mulle niin tärkeetä ihmistä. mutta meitä ei voi mikää erottaa, ei mikää typerä välimatka tai mikää muu vastaava. koska emmi on mun enkeli ♥

emmi tekee mun elämästä niin paljon rikkaampaa. ilman emmiä mä en tietäis että miltä tuntuu oikeasti ikävöidä jotain niin paljon että sydäntä särkis jos se ois mahollista, miltä tuntuu nähä rakkain ihminen pitkän odotuksen jälkeen, miltä tuntuu luottaa johonkin 150%, miltä tuntuu kun on joku jonka tietää aina välittävän, miltä tuntuu kun on joku jolle voi aina soittaa. mä oon vaa nii kovin innoissani tulevasta viikonlopusta, mä saan halata emmiä, vihdoinki, neljän kuukauden odotuksen jälkeen. en vois toivoa parempaa, en vaa oikeesti vois.

onko teillä jotain tosi tosi tosi tärkeää ihmistä teijän elämässä jolle voitte kertoa ihan kaiken?

mä tiiän että oon niin onnekas kun mulla on emmi. 

if you ever leave me baby, leave some morphine at my door

emi on ihana. sais tulla takasin ja heti, koska meilä oli kivaa ja nyt kun emi lähti nii olo on aika surkea. kylmä ja nälkä ja surettaa kovasti että emi meni takasin turkuun. mutta jokatapauksessa... me käytiin korsossa vähä kattoilemassa kavereita ja sitte lauantaina kävästii leffassa ja himassaki katottii yöllä ehkä häröintä leffaa ikinä. mutta siitä leffasta ei sitten sen enempää, iha vaa teijän mielenterveyden takia.

eikai tässä muuta sitten, koeviikko alkaa tiistaina ja "vähän" hirvittää koska en oo taaskaan saanu aikaseks lukea yhtään ainutta sivua. kai sitä nyt tänäyönä vähäsen terveystietoo lukea, koe tiistaina ja olen aivan pihalla. hyvä sanna, justii näin. eli näillä sitte näköjää mennään. (Y)

call 911 now

emi korsoutuu huomenna. huomenna huomenna huomenna. neljän junalla. mä en jaksa oottaa. mulla on tylsä elämä, onneks emi piristää.♥ mulla ei oo ees mitää kuvattavaa oikeesti, ilma on ruma jokapäivä kun nää välivuodenajat on aika rakkautta. itekki näytän jokapäivä oravan raiskaamalta ni ei oikee innosta ja kouluu en kehtaa kamraa viedä vaikka toisaalta tahtosinkin. hankalaa.

you shall not die in my ass

oon palaillu turun reissulta josta en tainnu ees kerkee infota tänne blogin puolelle. no jokatapauksessa, siitä tää mun hiljasuus on siis johtunut; olin vierailulla yhellä mun kolmesta rakkaasta hobittimiehestä, emillä! ja voin vannoo että oli kivaa, ehkä vähän liianki koska tänään ku istuin junassa pimeellä matkalla kotiin ni tirautin pari kyyneltä ihan vaikka tiiän että nähään taas todella pian uudestaan.

meh loves you my hobbit friend. niin ja tosiaan ei ollu kameraa niin saatte kattella tälläkertaa viimekerran turkukuvia.

ps. musta tuntuu taas pahasti siltä että välttelen kouluhommia, mulla ois tossa luettavana kirja loppuun sun muuta mutta sen sijaan mä istun tähän aikaan koneella ja kirjotan blogimerkintää. ahkera lukiolainen taitaa kuitata nyt ja painuu takas kirjojen ääreen... ehheh.

and we both go down together, just trying to get up

mun pitäs olla tekemässä läksyjä huomiselle mutta jokin yllätys etten taaskaa vaa jaksa välittää. oon tänää käyny hakemassa uuden bussikortinsuojuksen, ja sattumalta tänää saapu myös emmin lähettämä kirje missä oli sen koulukuva ja se oli ehkä parasta ikinä koska mä tahoin sen kuvan niin paljon. laitoin sen mun bussikorttiin, nyt emmi kulkee mun mukana aina! musta tää on nii hieno nyt ja oon innoissani.

olin koulun koneella mun blogissa ja se näyttäyty ihan väärin. se oli kamalaa, olin iha että mitä ihmettä. sivupalkki tippunu tonne perseesee. se johtu niistä näytöistä, toivottavasti teillä näkyy oikein kuiteskii. oon ollu taas harvinaisen hiljaa mutta siihenki on syynsä, ei oo vaa yksinkertasesti riittäny jaksamus tähän bloggaamiseen ja nytki mun pitäs tehä jotain ihan muuta. kyllä tää tästä taas ...

we're smiling

mä lähen takas turkuu heti ku mulla on rahaa. emi. ♥