life often leaves us standing bare, naked & dejected with a lost opportunity
hei rakas olet parasta kuvattavaa. olen ollut taas poissa. yksinkertainen syy; kamera ja pimeys. ensimmäkseen oon vähän kyllästynyt tappelemaan tuon rikkoutuvan kapineen kanssa mutta siihenki on tulossa muutos tässä jossain kohtaa. toisekseen aina kun pääsen kotiin nii on jo pimeetä enkä kerkee kuvaamaa kuvaakaan valosan aikaan paitsi ehkä viikonloppuisin. ja silloin makaan sohvalla ja katson vuoden '99 salkkareita... mikä elämä? oon ollut kovin kyllästyny mun elämään tässä taas lähiaikoina ja oikeestaan kaikki tuntuu jotenkin puurolta. kai se on taas tää kuuluisa kaamos. oon taas todella kipeä. mutta minkäs teet kun viimeiset tunnit ennen koeviikkoa ja kouluun on raahauduttava. mikä ihmeen vuodatus tästäkin nyt tuli, enhän mä ole edes huonolla tuulella. tulevaisuudensuunnitelmia ja unisieppari.
19-vuotias nuori korsosta. tahtoo toteuttaa unelmiaan ja uskoa parempaan huomiseen. rakastaa syksyn ja vanhojen kirjojen tuoksua, akustisia kitaroita, kaakaota lempimukissa, aurinkoisia aamuja ja parempia aikoja. kirjoittaa kenkiin 'not all those who wander are lost'.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti