she never slows down

mä ihan tosissaan taijan pitää tästä syksystä. se on oikeestaan aika uus tunne. tai sitten en vaan muista. maan tuoksu kun se alkaa kylmenemään ja lehdet putoilee sen pinnalle. tunne kun saa kääriytyä takkiin ja kaulahuiveihin. puiden väri kun ne alkaa hiljalleen tiputtamaan lehtiään. korkeat ja keltaiset kaurapellot. keltaiset puut ja sininen taivas. viileät syysillat ja kaakaota kermavaahdolla lehmämukista. se kylmän tuoksu jonka haistaa kun astuu aamulla ulos ovesta. kaikki tuntuu nyt vaan niin nätiltä etten osaa sanoa. tuntuu kun oisin jopa oottanut tätä. kaikki tuntuu niin tasapainoiselta ja olen onnellinen.