tammikuuta 14, 2012

when she was just a girl she expected the world

Image and video hosting by TinyPic Image and video hosting by TinyPic

mä oon iha kauheen herkkä. mä kimpaannun helposti, mä itken helposti, ja mä masennun helposti. mutta mä myös nauran, ilahdun ja piristyn helposti. mä oon miettiny että mistä se johtuu, enhän mä ihan aina tällanen ole ollu. on vaan jotain asioita mitä mä en pysty käsittelemään niinku toiset ne käsittelis. jotai joista puhuttaessa mä oon valmiina sulkemaa kaikki tunteet ja muuttumaa kylmäks. mut nyt mä en voi enää tehä niin. en ihan kaikille. ehkä mun pitää alkaa miettimää lisää, en mä taho että toiset pelästyy. 
mulla oli tänään ihan kiva päivä; nukuin jotain yli 11 tuntia mutta silti mä olin kauheen väsyny. se on tää kylmyys ja pimeys, oon aika varma. näin tänää ihmistä jota mun oli nii kamala ikävä. saatii pieni porukka kasaa ja pyörittii ulkona ja uhmattii tota säätä. ja lopulta se sää vei voiton; mä en tunne mun varpaita.

mun pitää rauhottuu, päästää irti ja hyväksyy tiettyjen asioiden olemassaolo. kyllä mä tiiän olevani kykeneväinen vaikka mihin, eri asia on että uskonko mä siihen. mä oon vielä nii kauheen hauras ja se kuori mitä mä rakennan on liian ohut. kyllä se vielä, mä tiiän.

4 kommenttia:

pauliina kirjoitti...

mulle on käynyt samoin. musta on tullut kylmä tunteita kohtaan

sanna kirjoitti...

bella, ajsidasdjo se on välillä nii pelottavaa kuinka välinpitämätön osaa olla vaikka toinen on niin hädissään. :c asd.

Paula kirjoitti...

sanna mul on ihan sama olo kaikesta ikävästä nyt.. mul on myös ongelmana se et mä teen liikaa omii johtopäätöksii asioista joihin kuuluu myös yks toinen henkilö..

sanna kirjoitti...

paula, wä :c iha perseestä

Lähetä kommentti

 
Zelda Triforce