emi on lentävä kaulin

... älkää kysykö otsikosta. se käski mun kirjottaa niin ja mähä tottelen koska pippin on vaikutusvaltanen hobittimies.

huomenna mä aijon hymyillä ainakin viidelle tuntemattomalle ihmiselle ja tehä niiden päivästä vähän helpomman. haastan teijät mukaan kiitos. (: aatelkaa kuinka paljon se yks hymy voi merkitä.

mua ärsyttää ku en saa ees aikaseks ottaa mitää uusia kuvia ku toi sää ei oikee innosta joten joudun jokasee postauksee kaivaa täytteeks jotai ikivanhoi kuvii albumeitte pohjalta. nääki kuvat sieltä peräsin, päivä ennen kesäloman alkua. herrajestas, tahon ton ajan takaisin niin paljon. ja noi hiukset. toi oli nii hienoa aikaa, hengasin melkee jokapäivä yksin metässä ja kuuntelin hyvää musaa ja pukeuduin tollee ihanan värikkäästi ja olin muutenki nii räiskyvä persoona verrattuna nykyseen. 

en tykkää siitä että musta on tullu tällane tylsä ja tavallinen ihminen. mussa ei oo enää mitään sellasta mikä erottais mua yhtää mistään, mä en piristä kenenkään päivää eikä mulla oo oikeestaa sen suurempaa tehtävää. ehkä mä otan mun uudeks tavotteeks alkaa taas pukeutuu värikkäämmin, koska aatelkaa nyt, seki voi piristää jotaki ihmistä ku kaiken sen harmaan ja mustan keskellä on joku värikäs persoona. oon tänää muutenki miettiny muitten ihmisten tunteita ja koittanu olla ystävällinen. se on musta ihan hyvä multa.