masentaa niin saatanasti. kissa ei oo tullu vieläkää takasin, tänää on neljäs yö kun se ei ole kotona. mua huolestuttaa niin paljon etten voi hengittää ja tuntuu että kukaan ei taas oikeen ymmärrä kuinka paljo tää sattuukaa.
viimeks oon stressannu näin paljon mun velje syöpähoitojen tuloksia, ja se on paljon. mietin vaan että miks elämä potkii näin päähän ja kusee silmään aina kun alkaa menemään paremmin ja pääsee jaloilleen? just tällä hetkellä ei huvittais edes tallata täällä mutta eiköhä seki mee taas aikoinaan joskus ohi.
day 10 - a song that makes you fall asleep
kuinka ironista on että sain just tän kappaleen tälle päivälle ku en todellakaa saa tällä hetkellä unta? toissayönä en nukkunu ollenkaan ja viimeyönä sen parisen tuntia. joskus tuntuu vaan nii liikaa ettei jaksa. tää on nyt sellasta aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti